Aihearkisto: www.rutinoff.net

Ernesti Kilari nro 221

Ernestin maanantai jatkuu toisella luvulla. Tuo otsikon numero 221 on kokonaisjärjestysnumero ilmestyneille luvuille Ernestin  elämästä. Niitä on tullut kirjoitettua aika monta, ja lisää tulee. Tämänkertaisen luvun nimi on Kauppareissu, eli pääsemme kurkkaamaan mitä kauppareissulla tapahtuu.  Ernesti tutustuu myös kahteen naapuriinsa ja autoonsa.

Ernesti Kilari 5. viikko

Ernesti  Kilari on palannut muutaman vuoden tauon jälkeen. Osa häntä on varmaan jo odottanut, mutta osa todennäköisesti toivonut, ettei palaa koskaan. Niin tai näin, niin Ernesti on täällä taas uuden viikon mittaisen ahdistuksen verran.

Ernesti on nelikymppinen syntymähullu, joka kokee asioita  hieman eri tavalla mitä normaalit ihmiset. Häntä ahdistavat monet asiat, hän on aika suorasukainen seksin suhteen ja Ernesti onnistuu yleensä kaikessa mihin ryhtyy, ihan siis hullun tuurillaan.  Kyseessä on täysin mielikuvitushahmo, joka ei pohjaudu mihinkään tai keneenkään. Mikäli omasta peilistänne kurkkaa Ernesti, niin se on täysin sattumaa tai olette alkaneet elämään kuten Ernesti Kilari.

Tämä  viides viikko kertoo ajasta jälkeen erään hoitojakson, johon Ernesti joutui vaimonsa Ilonan katoamisen jälkeen. Elämä alkaa niin sanotusti uudelleen, sillä kaikki vanha ei ole säilynyt korvien välisessä muistikeskuksessa.

Teksti ei ole  tarkoitettu tiukkapipoisille mielensäpahoittajille, sillä se sisältää vittusaatanaperkelettä aika reilusti, kuten myös paljaita perseita ja muita värkkejä.

Siitä en anna mitään takeita, että millaiseen tahtiin  saan Ernestiä teille luettavaksi, mutta sitä tulee kun kerkeän työstää tekstiä muiden kiireitteni ohella. Koko viikko on kirjoitettu, mutta oikoluvut ovat kesken ja teksti pitää muokata vielä nettikelpoiseksi.

Tämän ensimmäisen luvun nimi on Tajunnan herääminen. Siinä  Ernesti alkaa tajuta kuka on ja missä on. Äitikin on heti kuvioissa mukana, tottahan toki.

Kuulumisia Helmikuu 2017

Jo on taas vettä virrannut Vantaajoessa siitä kun viimeksi päivittelin tätä blogia. Aika on mennyt todella nopeasti kaikenlaista puuhaillessa. Rutinoffin kuskin tarinoita en ole kirjoittanut nyt vähään aikaan, enkä todennäköisesti kirjoita. Syy siihen on Ernesti Kilarin uusimman viikon, eli viidennen viikon työstäminen. Olen nyt kirjoittanut koko viikon ja käyn parhaillaan tekstiä läpi ensimmäistä kertaa.

En osaa sanoa siitä mitään, että koska Ernesti on luettavissa, mutta kyllä se tämän vuoden aikana sieltä putkahtaa esille. Käyn tekstin pari kertaa läpi ennen julkaisua. Homma on kohtalaisen hidasta tätä nykyä, kun vapaa-aika ei vaan tahdo riittää kaikkeen. Joskus muinoin minulla oli huomattavasti enemmän aikaa kirjoitella, ja sen kyllä huomasi varmasti jokainen. Moni muukin asia kun kirjoittaminen on jäänyt taka-alalle nykyisin, kun kuvioihin on tullut enenemissä määrin live-elämän aktiviteetteja. Korvikeautojen koeajoja olisi kiva tehdä, mutta se ajanpuute. Jospa tässä silläkin saralla saisi jotain aikaiseksi tänä vuonna, kun lumet sulavat ja päivä alkaa jatkua. Tai sitten ei, en voi ainakaan luvata mitään.

Kesä lähenee onneksi kovaa vauhtia, kohta saa alkaa laitella kesärenkaita autojen alle, jes! 🙂

 

Rutinoffin kuskin tarina nro 360

Wrooom, wrooom ja pörrr, pörrr, eli tässä teille Rutinoffin pörinää ja pauketta. Tässä nimenomaisessa tarinassa pääsemme Villen Pajalle ihmettelemään mitä kaikkea rakas Rutinoff on saanut kokea Villen hellässä huomassa. Uskokaa tai älkää, niin ette varmasti arvaa? 😀 Tämän kyseisen tarinan nimi on Paskahousut. Nimellä ei todellakaan halveerata autonasentajia eikä ketään autoalan ihmisiä, vaan se tulee aivan muiden meriittien vuoksi. Nimen alkuperä selviää vain lukemalla tämä tarina, joten nyt Paskahousun kimppuun.