Aihearkisto: Rutinoffin kuski

Rutinoffin kuskin tarina nro 362

Tätä on odotettu, jopa näin itse kirjoittajan näkökulmasta katsoen. Laiskuus, ajanpuute ja monenlaiset tekosyyt ovat pitäneet huolen siitä, etten ole saanut kirjoitettua uutta Rutinoffin kuskin tarinaa, tuota kirjoittajan lempilasta. Mitään tarkkaa en voi luvata, että miten usein näitä ilmestyy, mutta pyrin niitä kuitenkin kirjoittamaan myös jatkossa.

Tämänkertainen tarina on suoraa jatkoa siihen, mihin vuonna 2016 jäätiin. Tarinassa ihaillaan uutta vanhaa Rutinoffia ja avataan ovi naapurin tossukkaukolle, eli Jarno Koikkalalle. Elleivät Jarnon jutut hymyilytä, niin on syytä mennä tarkistuttamaan oma huumorintajunsa. Tarinan nimi on Suurperkele.

Kuulumisia Helmikuu 2017

Jo on taas vettä virrannut Vantaajoessa siitä kun viimeksi päivittelin tätä blogia. Aika on mennyt todella nopeasti kaikenlaista puuhaillessa. Rutinoffin kuskin tarinoita en ole kirjoittanut nyt vähään aikaan, enkä todennäköisesti kirjoita. Syy siihen on Ernesti Kilarin uusimman viikon, eli viidennen viikon työstäminen. Olen nyt kirjoittanut koko viikon ja käyn parhaillaan tekstiä läpi ensimmäistä kertaa.

En osaa sanoa siitä mitään, että koska Ernesti on luettavissa, mutta kyllä se tämän vuoden aikana sieltä putkahtaa esille. Käyn tekstin pari kertaa läpi ennen julkaisua. Homma on kohtalaisen hidasta tätä nykyä, kun vapaa-aika ei vaan tahdo riittää kaikkeen. Joskus muinoin minulla oli huomattavasti enemmän aikaa kirjoitella, ja sen kyllä huomasi varmasti jokainen. Moni muukin asia kun kirjoittaminen on jäänyt taka-alalle nykyisin, kun kuvioihin on tullut enenemissä määrin live-elämän aktiviteetteja. Korvikeautojen koeajoja olisi kiva tehdä, mutta se ajanpuute. Jospa tässä silläkin saralla saisi jotain aikaiseksi tänä vuonna, kun lumet sulavat ja päivä alkaa jatkua. Tai sitten ei, en voi ainakaan luvata mitään.

Kesä lähenee onneksi kovaa vauhtia, kohta saa alkaa laitella kesärenkaita autojen alle, jes! 🙂

 

Rutinoffin kuskin tarina nro 360

Wrooom, wrooom ja pörrr, pörrr, eli tässä teille Rutinoffin pörinää ja pauketta. Tässä nimenomaisessa tarinassa pääsemme Villen Pajalle ihmettelemään mitä kaikkea rakas Rutinoff on saanut kokea Villen hellässä huomassa. Uskokaa tai älkää, niin ette varmasti arvaa? 😀 Tämän kyseisen tarinan nimi on Paskahousut. Nimellä ei todellakaan halveerata autonasentajia eikä ketään autoalan ihmisiä, vaan se tulee aivan muiden meriittien vuoksi. Nimen alkuperä selviää vain lukemalla tämä tarina, joten nyt Paskahousun kimppuun.

 

Rutinoffin kuskin tarina nro 359

Toivottavasti teillä jokaisella on nyt talvirenkaat alla, ettette luikastele kovin pahasti tätä uusinta Rutinoffin kuskin tarinaa lukiessanne. Tarinassa on nimittäin sen verran lipevä uusi tuttavuus, että ilman nastoja ei pärjää :). Muutenkin toki talvirenkaat on hyvä olla alla tähän aikaan vuodesta, varsinkin kun huomiselle on luvassa kunnon lumisadealue tänne Etelä-Suomeen. Vaan asiaan. Itse tarinan nimi on Ola Koijari, joka tulee näillä näkymin vaikuttamaan myös tulevissa tarinoissa, jahka niitä kerkeän tässä joskus kirjoitella. Oma krooninen aikapulani pitää huolen, ettei kirjoittamiseen jää kovin paljon aikaa. Nyt hus sitä tarinaa lukemaan.