Kaikki kirjoittajan Rvaa artikkelit

Rutinoffin kuskin tarina nro 238 on luettavissa

Edellisen tarinan julkaisemisesta on kulunut kaksi viikkoa, joten tässä luettavaksenne uusi tarina: Ostoskärryparkki. Tarina jatkuu siitä mihin edellisellä kerralla jäätiin. Pääsette jälleen nauttimaan pahasuisin hinurikuskin Rambe Nokivasaran seurasta. Uutena henkilönä tarinassa esiintyy Maija Mäyris, joka on Rutinoffin kuskin uuden asuinpaikan naapuri. Vaikka autoiluun kuuluu oleellisena osana naiset, niin näissä teksteissä ovat naiset olleet aika vähän esillä. Toki hullu ämmä on niissä esiintynyt, mutta se tuskin kovin montaa automiestä kii…ttaa. Tällä mennään taas pari seuraavaa viikkoa, olkaa hyvä!

Kääpiöpinserikuulumisia 26.9.2010

Pitkästä, pitkästä aikaa myös kääpiöpinserit Luka ja Kris päivittivät kotisivujaan kuvan ja tekstin kera. Tällä kertaa äänessä oli vanhempi haukku, eli Luka. Maailma on erilainen paikka koiran silmin katsottuna, ja sitä nämä kaksi kääkkäherraa kertoilevat maailmalle. Luka on pitänyt sivujaan jo syksystä 2004, eli hän on jo vanha konkari. Kris tuli mukaan saapuessaan lauman jäseneksi kesällä 2008. Uusin kääkkämainen turina löytyy osoitteesta: http://koti.mbnet.fi/rvaa/r/luka/

Hau!

Jaska Pontti: Kadonnut Hävikki

Jaska Pontti: Kadonnut Hävikki

Olen kirjoittanut 256 sivuisen erilaisen agenttitarinan Jaska Pontin ja Pekka Marlosen seikkailuista, joihin osaa ottaa myös Ernesti Kilari. Kirja juontaa juurensa netissä ilmestyneeseen Ernesti Kilarin elämään, jota on Ernestin sivuilla luettavana neljän viikon verran. Tekstit löytyvät osoitteesta www.rutinoff.net.

Jaska Pontti: Kadonnut Hävikki -kirja syntyi ajatuksesta saada ystävysten koheltamista myös kansien väliin. Kirjan pääosaa esittää Jaska Pontti, joka on erittäin salainen agentti erilaisine agenttihärveleine. Jaska on kohtalaisen säntillinen kaveri, joskaan auktoriteetit eivät ole hänen mieleensä. Pekka puolestaan on ikuinen Bob Marleyn fani, rastatukka ja muutenkin täysin Jaskan vastakohta. He ovat tutustuneet aikoinaan suljetulla, paitsi toisiinsa, niin myös Ernestiin. Ernesti elää kaveruksista riippumatonta elämää, mutta auttaa näitä aina kun voi, varsinkin jos kyse on naisista ja niihin yhtymisestä.

Kirjan kirjoittaminen alkoi marraskuun ensimmäinen päivä 2009 ja se putkahti ulos BoD:n avustuksella elokuun lopulla 2010. Julkaisukanavasta johtuen kirjoittajalla on siis täysi vastuu kirjan sisällöstä ja siinä piilevistä virheistä. Kirjoitusprojektina Kadonnut Hävikki oli aika vapaa, sai kirjoittaa asioista melkein miten halusi. Mitään todenperäisyyttä kirjan tapahtumilla ei ole, joskin useimmat tapahtumapaikat ovat oikeasti olemassa. Kaikki kirjan henkilöt ovat mielikuvituksen tuotetta, siis ihan kaikki.

Kirjan varsinainen juoni on Kluup Oy nimisen firman kadonneen häivelaite Hävikin etsiminen. Laite on kadonnut yllättäen ja ostajat koputtelevat firman ovia, se on siis löydyttävä mahdollisimman nopeasti. Kaikki tämä tapahtuu kolmen päivän aikana, eli kirjan tapahtumat ovat melko tiiviissä paketissa. Kaikki aika ei mene luonnollisesti Hävikin etsimiseen, vaan välillä kaverukset auttavat ystäväänsä Kaino Pataa. Kaverusten koira Armi kidnapataan kesken kaiken ja osa ajasta menee koiran takaisin saamiseen. Myös kintereillä oleva Aktiivisen Poliisin (AKPO) etsivä Into Piukkanen aiheuttaa harmia ja viivästyksiä. Lisäksi oman kauhansa soppaan upottavat vuokraemäntä Amalia Rytty ja outo lintubongari.

Kirjassa on huumorin, vauhdin ja koheltamisen lisäksi myös aimo annos seksuaalista kanssakäymistä Ernestin antaessa naisille isoa itseään. Kirja ei siis sovi seksiin nuivasti suhtautuville tai kiroilua vierastaville.

Tämä oli kirjan yleisesittely. Käyn myöhemmin kirjaa läpi vähän tarkemmin.

Digiboksin rimpuloita perkele!

Vajaat kaksi vuotta takaperin ostettiin uusi Maximum C-8000 digiboxi, joka vaikutti kaikin puolin erittäin hienolta ja edistykselliseltä laitteelta. Se tuli ostettua vain sen vuoksi, että kerrostalo jossa asuimme, muuttui kaapelitaloudeksi. Ensimmäinen Maximum oli jumissa joka hiton aamu, jos yöllä oli tallennuksia. Vein sen takaisin liikkeeseen kuuden päivän päästä ja hyvä niin (niinhän minä silloin luulin), sillä sain uuden tilalle. Uusi toimikin hyvin eikä jumitellut pitkään aikaan. Lopulta jumiutumisten aika tuli.

Kaksi vuotta sen kanssa kärvisteltiin tehdasasetuksia palautellen ja Maximumin foorumia lueskellen. Päivityksiäkään ei tullut alun jälkeen, jotka olisivat mahdollisesti korjanneet tuon erittäin helppokäyttöisen boxin ongelmat. Lopulta tuli tieto, että maahantuoja oli mennyt konkurssiin. Ei varmaan kestänyt sitä palautettujen boxien määrää, hah.

Luulin kahdessa vuodessa boksien kehittyneen niin, että voisin marssia kauppaan ostamaan uuden ja toimivan lähes merkistä kuin merkistä. Toppfieldiltä tuli uusi malli, joka kiinnosti kovasti. DVDPlazan keskusteluita luettuani tulin siihen tulokseen, että jälleen kerran ovat käyttäjät tuon uuden HD-Toppyn kanssa lopputestaajia. Jokunen kirjoittajista oli kantanut laitteen takaisin liikkeeseen ja osa tuskaili epäonnistuneiden tallennusten ja näkymättömien HD-kanavien kanssa. Siihen meni senkin laitteen hankinta, prkl! Ominaisuuksiltaan se olisi ollut juuri sellainen mitä halusin.

No, hetki jälleen eri foorumeilla ja aloin valaistua. Löysin boxin, joka ei tänä päivänä ominaisuuksilla prameile, mutta tuntuu toimivan ja on HD-boxi, nimittäin WBOX!

Tänään sitten ruokatunnilla kävin Welhon myymälästä kyseisen boxin ja päivitin samalla maksukortin tuoreempaan, jotta se saatiin linkitettyä boxin kanssa. Kaupan päälle tuli vielä Welhon XL-kanavapaketti kuukaudeksi. No, se nyt oli vain ylimääräinen plussa. Illalla raahasin boxin bussilla himaan, vallaten kaksi istumapaikkaa lähes täydessä autossa, paha minä, hyi, hyi!

Ilta meni rattoisasti, kun siirtelin vanhan Maximumin makuuhuoneeseen kakkostöllöön ja virittelin uuden olohuoneeseen kotiteatterin jatkoksi. Simppeli laitehan se oli vanhaan verrattuna, jostain kohtaa ehkä liiankin karsittu. Nyt sen ajastuslistaan on ladattu niin paljon tallennettavaa, että jos se siitä kaatumatta selviää, meillä on hyvä aparaatti.  Kestotesti alkoi tänään, saa nähdä miten boxin ja äijän käy, kumpi kypsyy aikaisemmin, vai kypsyykö kumpikaan?

Miten muilla, onko käyrä noussut ylös samanlaisten ongelmien vuoksi?

Rutinoffin kuskin tarina nro 237 on ilmestynyt

Tänään, hyvin pitkän tauon jälkeen laitoin luettavaksi uuden Rutinoffin kuskin tarinan. Kyseinen tarina koostuu useammasta osasta ja idea siihen on lähtöisin yhdeltä lukijalta. Toteutan herkästi lukijoiden toiveita tarina-aiheiden suhteen. Monta kertaa joku toinen keksii sellaista mitä itse ei ole ajatellut tai tutusta aiheesta löytyy uusi perspektiivi. Olkaa hyvät, tarina nro 237: Nytkyttää

Tervehdys näin ensimmäistä kertaa!

Pitihän se kokeilla tätäkin, kun sattui netissä törmäämään vempaimia.net blogin ohjeeseen blogeista. Tämä oli pirullisen helppo luoda, mutta konffaaminen vie ehkä jonkin verran aikaa. Olen noiden asetusten suhteen vielä aika kuutamolla. Blogaaminen on vielä minulle aika uutta, mutta katsotaan nyt miten äijän käy ja onko tästä mitään hyötyä mihinkään suuntaan. Kyllähän tästä voisi saada jonkinlaisen interaktiivisen jatkeen www.rutinoff.net sivustolle, jos oikein hyvin käy.